Suapress: Younes Ijiri
Vantaan kansainvälisessä koulussa järjestettiin keskiviikkona 21. lokakuuta 2026 keskustelutilaisuus, jossa tarkasteltiin kulttuurin merkitystä Afrikan aluekehityksessä. Suomen Marokkolaisneuvoston järjestämän tilaisuuden teemana oli ”Kulttuurin ulottuvuudet Afrikan aluekehityksessä: Marokon Sahara esimerkkinä”.
Tilaisuuteen osallistui yhdistystoimijoita ja tutkijoita Suomesta, Afrikasta ja Lähi idästä. Keskustelussa käsiteltiin kulttuuriperinnön merkitystä kestävän kehityksen edistäjänä ja alueellisen yhteistyön vahvistajana. Erityistä huomiota kiinnitettiin Marokon Saharaan sekä kulttuuri-identiteetin säilyttämisen ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen väliseen yhteyteen.
Keskustelua johti Ismail Benallal. Osallistujina olivat Suomalaisten Suomalaisten Marokon ystävien yhdistyksen puheenjohtaja Ari Petäjävaara., nigerialainen toimittaja ja kansalaisjärjestöaktiivi Tomi Falade, jemeniläinen tutkija ja järjestötoimija Mohammed Montasir sekä Suomen Marokkolaisneuvoston puheenjohtaja Mohammed laraqi.
Petäjävaara esitteli puheenvuorossaan Suomen kokemuksia kulttuurin hyödyntämisestä kotoutumisen ja taloudellisen toiminnan tukena. Hänen mukaansa kulttuuri ei rajoitu teknologiaan ja innovaatioihin, vaan siihen kuuluvat myös kirjallisuus, taide ja ruokakulttuuri. Ne edistävät ihmisten välistä vuorovaikutusta ja luovat yhteyksiä myös yritysten ja muiden organisaatioiden välille.
Petäjävaara korosti kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Hänen mukaansa kulttuurin ja talouden yhdistäminen voi luoda edellytyksiä kestävälle kehitykselle.
Nigerialainen toimittaja ja naisaktivisti Tomi Falade haastoi puheenvuorossaan tarkastelemaan kehitystä ja vaurautta Afrikassa aiempaa laajemmin. Hänen mukaansa mantereen voimavarat eivät rajoitu taloudellisiin mittareihin, vaan niihin kuuluvat myös kulttuurinen monimuotoisuus, vahvat yhteisöt ja ympäristö.
Falade nosti esiin äidinkielen ja kansankertomusten merkityksen ihmisten osaamisen kehittämisessä ja kriittisen ajattelun vahvistamisessa. Hän kuvaili kulttuuriperintöä eläväksi voimavaraksi, jota voidaan kehittää nykyajan tarpeisiin. Tämä voi hänen mukaansa avata uusia mahdollisuuksia luoville elinkeinoille ja vahvistaa Afrikan eri alueiden välistä yhteistyötä..
Mohammed Montasir käsitteli kulttuuriperinnön suojelua, kulttuuridiplomatiaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Hän muistutti, ettei perinnön vaaliminen tarkoita ainoastaan arkeologisten kohteiden säilyttämistä, vaan myös kertomusten, perinteisten käsityötaitojen ja sukupolvelta toiselle siirtyvän ympäristötiedon suojelemista.
Montasir peräänkuulutti Afrikan, Lähi idän ja Euroopan tiiviimpää yhteistyötä. Hänen mukaansa kulttuuri identiteetin säilyttäminen on sovitettava yhteen nykyajan haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja vesivarojen hallinnan, kanssa. Hän korosti myös tarvetta jatkaa kansainvälistä yhteistyötä konkreettisina hankkeina keskustelutilaisuuksien jälkeen.
Suomen Marokkolaisneuvoston puheenjohtaja Mohammed laraqi keskittyi puheenvuorossaan Marokon Saharan kulttuuriperinnön ja kansallisen identiteetin väliseen yhteyteen sekä alueen kehitykseen.
Laraqi käsitteli Marokon perustuslain kulttuuriperintöä koskevia linjauksia ja hassani-kulttuurin asemaa osana maan kansallista identiteettiä. Hän nosti esiin myös sahrawinaisten roolin perinteiden säilyttämisessä sekä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämisessä.
Lisäksi laraqi esitteli vuonna 2015 käynnistettyä Marokon eteläisten alueiden kehitysmallia. Hänen mukaansa siihen liittyvien investointien arvo on noin 77 miljardia dirhamia. Keskeisiin hankkeisiin kuuluvat Dakhla Atlantique -satama, Tiznitin ja Dakhlaan yhdistävä moottoritie sekä terveydenhuollon infrastruktuurin kehittäminen.
Puheenvuorossa käsiteltiin myös alueellistamisen merkitystä, alueiden välisten liikenneyhteyksien ja energiaverkkojen vahvistamista sekä palvelujen parantamista. Lisäksi esillä olivat Marokon Saharaa koskeva keinotekoisesti ylläpidetty konflikti ja sen kulttuuriset ja diplomaattiset ulottuvuudet sekä Marokon ehdottama autonomia aloite konfliktin ratkaisemiseksi.
Tilaisuuden päätteeksi korostettiin kulttuurin merkitystä kestävän kehityksen edistäjänä, kansojen välisen vuoropuhelun vahvistajana ja kulttuuriperinnön muuttamisessa taloudellisiksi ja sosiaalisiksi mahdollisuuksiksi.
Tapaaminen tarjosi myös tilaisuuden kokemusten vaihtoon eri kulttuuri ja maantieteellisistä taustoista tulevien osallistujien kesken. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän yhteistyömahdollisuudet kulttuuriperinnön suojelussa, aluekehityksessä sekä sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden vahvistamisessa.
