Suapress: Younes Ijiri
Entinen tasavallan presidentti Tarja Halonen korosti nuorten osallistumisen merkitystä demokratialle ja kannusti maahanmuuttajataustaisia nuoria vaikuttamaan Suomen tulevaisuuteen. Halonen puhui maanantaina 19. lokakuuta Helsingissä järjestetyssä seminaarissa, jonka tavoitteena oli vahvistaa nuorten yhteyksiä poliittisiin päättäjiin ja madaltaa osallistumisen kynnystä.
Mirsal ry:n järjestämään tilaisuuteen osallistui noin 90 ihmistä, joiden joukossa oli kansanedustajia, paikallispoliitikkoja, diplomaattisia edustajia, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä korkeakouluopiskelijoita ja eri kulttuuritaustoista tulevia nuoria.
Eurooppasalissa järjestetyn seminaarin nimi oli _From Finland to Democracy: Inspiring Success Stories_. Tapahtuma toteutettiin osana Migrant Voices for Democracy -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten tietoa demokratiasta, poliittisesta päätöksenteosta ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.
Halonen painotti puheessaan, että Suomi kuuluu myös maahanmuuttajataustaisille nuorille ja että heillä on oikeus osallistua yhteiskunnan tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon. Hänen viestinsä oli, ettei nuorten tarvitse odottaa muiden antavan heille lupaa osallistua.
Nuorten kokemukset, mielipiteet ja näkemykset ovat osa suomalaista yhteiskuntaa, ja niiden tulee päästä kuuluviin myös julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Halonen puhui myös siitä, kuinka tärkeää nuorille on tarjota mahdollisuuksia hankkia kokemusta ja tutustua yhteiskunnalliseen työhön käytännössä. Hän kertoi ottavansa toimistossaan vastaan nuoria harjoittelijoita, koska pitää uusien sukupolvien osallistumista tärkeänä.
Seminaarissa keskusteltiin muun muassa rasismista, vihapuheesta, yhteiskunnallisesta polarisaatiosta, ääriajattelusta ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä. Keskustelussa käsiteltiin myös vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja sitä, miten nuorten osallistumista puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen voitaisiin vahvistaa.
Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustajat Inka Hopsu, vihreistä, ja Veronika Honkasalo, vasemmistoliitosta, sekä kansalaisyhteiskunnan vaikuttaja Melis Arı-Gürhanlı ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Naima El Issaoui, joka edustaa SDP:tä. Keskustelua johti Mirsalin toimintaan ja Migrant Voices for Democracy -hankkeeseen osallistuva nuori Ismail Benaalla.
Yhtenä keskustelun aiheena olivat valtionrahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ja niiden mahdolliset vaikutukset järjestöihin, jotka työskentelevät yhdenvertaisuuden, kotoutumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Osallistujat pohtivat, miten rahoituksen muutokset voivat vaikuttaa erityisesti niiden ihmisten mahdollisuuksiin saada tukea ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, joiden ääni kuuluu päätöksenteossa harvemmin.
Honkasalo arvosteli keskustelussa Suomen nykyhallituksen poliittista linjaa ja kuvaili sitä yhdeksi maan lähihistorian oikeistolaisimmista hallituksista. Hänen arvionsa liittyi keskusteluun poliittisten muutosten mahdollisista vaikutuksista yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan.
Nuorilla oli tilaisuudessa mahdollisuus esittää kysymyksiä suoraan poliittisille päättäjille. Keskustelussa käsiteltiin myös maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamia esteitä sekä keinoja lisätä heidän edustustaan puolueissa ja vaaleilla valituissa toimielimissä.
Mirsalin toiminnanjohtaja Sandra Tutah esitteli seminaarissa järjestön tavoitteita ja toimintaa. Hän kertoi yhdistyksen paikallisista ja eurooppalaisista hankkeista, joiden avulla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta, kotoutumista ja eri yhteisöjen välistä vuoropuhelua.
Tutah korosti tarvetta nähdä nuoret palvelujen vastaanottajien sijaan aktiivisina toimijoina, jotka voivat osallistua yhteiskunnan kehittämiseen ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin ratkaisuihin.
Migrant Voices for Democracy -hankkeen nuoret puolestaan kertoivat kokemuksistaan ja toiminnastaan. He esittelivät vierailujaan suomalaisiin ja eurooppalaisiin demokraattisiin instituutioihin sekä tapaamisiaan päättäjien kanssa.
Nuorten mukaan hankkeen kaltaiset kokemukset tarjoavat mahdollisuuksia kehittää vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja, vahvistaa itseluottamusta ja ymmärtää paremmin poliittisen päätöksenteon toimintatapoja. Tavoitteena on myös auttaa nuoria löytämään käytännön keinoja vaikuttaa sekä paikallisella, kansallisella että Euroopan unionin tasolla.
Nuoret eivät osallistuneet ainoastaan keskustelijoina, vaan heillä oli keskeisiä tehtäviä myös tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa. He vastasivat muun muassa sisällön valmistelusta, paneelikeskustelun juontamisesta, viestinnästä, valokuvauksesta, ilmoittautumisesta ja käytännön järjestelyistä.
Järjestelyihin osallistuivat Ismail Benaalla, Carnelia Mohammad, Nguyen Vu Hong Ngoc, Moe Awashra, Dalia Diana Arpak, Younis Alshaikhkhalil, Amany Al-Rahal, Adam Imran Alsouse, Natale Tutah ja Mostafa Haedar.
Mirsalin mukaan nuorten ottamat vastuut tarjoavat mahdollisuuden oppia käytännön kautta ja kehittää johtamis-, organisointi- ja viestintätaitoja. Samalla tapahtuma toi yhteen poliittisia päättäjiä, viranomaisia, järjestöjä ja eri taustoista tulevia nuoria.
Seminaarin päätteeksi osallistujat jatkoivat keskusteluja ja tutustuivat toisiinsa. Järjestäjien tavoitteena oli luoda uusia yhteyksiä nuorten, kansalaisjärjestöjen ja julkisten instituutioiden välille sekä avata mahdollisuuksia tulevalle yhteistyölle.
Mirsal ry:n järjestämä tilaisuus nosti esiin kysymyksen siitä, miten demokraattiseen päätöksentekoon voidaan saada mukaan laajempi joukko ihmisiä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla keskeistä on, että osallistumiseen tarjotaan konkreettisia mahdollisuuksia ja että heidän näkemyksensä otetaan huomioon yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Migrant Voices for Democracy -hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten valmiuksia osallistua suomalaiseen ja eurooppalaiseen demokratiaan. Maanantain seminaarissa tätä tavoitetta edistettiin tuomalla nuoret ja päättäjät saman pöydän ääreen.
