Kirjoittajat ja mielipiteet :Younes Ijiri
Suomessa on yhä vaikeampi puhua maan tulevaisuudesta puhumatta maahanmuutosta ja maahanmuuttajista. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut nopeasti, ja maahanmuuttajat ovat nykyään näkyvä osa työelämää, koulutusta, yritysmaailmaa ja arkea. Monet ovat asuneet Suomessa vuosikymmeniä ja saaneet Suomen kansalaisuuden. Osa on syntynyt Suomessa maahanmuuttajavanhemmille, ja osa kasvaa perheissä, joissa toinen vanhemmista on suomalainen. Heidän suhteensa Suomeen on usein paljon syvempi kuin sana ”maahanmuuttaja” antaa ymmärtää.
Monet maahanmuuttajat työskentelevät sairaaloissa, kouluissa, yrityksissä, teollisuudessa ja palvelualoilla. He maksavat veroja, perustavat yrityksiä ja kasvattavat lapsiaan Suomessa. Suomen kansalaisuuden saanut maahanmuuttaja on suomalainen samalla tavalla kuin kuka tahansa muu kansalainen, ja Suomessa syntynyt maahanmuuttajataustainen nuori voi pitää Suomea ainoana kotimaanaan. Myös suomalaisen ja ulkomaalaistaustaisen vanhemman lapset ovat osa tämän päivän Suomea. Siksi maahanmuuttajia ei pitäisi nähdä vain maahanmuuttopolitiikan kohteena, vaan yhteiskunnan jäseninä ja Suomen tulevaisuuden rakentajina.
Puolueiden näkemykset maahanmuutosta kuitenkin eroavat toisistaan. Vihreät ja Vasemmistoliitto suhtautuvat yleensä avoimemmin maahanmuuttoon, perheenyhdistämiseen ja maahanmuuttajien oikeuksiin. SDP korostaa työntekijöiden oikeuksia ja kotoutumista, mutta sen linja on joissakin maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä muuttunut tiukemmaksi. Kokoomus painottaa erityisesti työperäistä maahanmuuttoa ja Suomen talouden tarpeita, kun taas perussuomalaiset ajavat monissa maahanmuuttoon ja turvapaikkaan liittyvissä kysymyksissä tiukempaa linjaa. RKP puolestaan korostaa muun muassa monikielisyyttä, yhdenvertaisuutta ja työperäistä maahanmuuttoa.
Siksi ei ole olemassa yhtä puoluetta, joka voisi edustaa kaikkia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat ovat yhtä erilaisia kuin muukin väestö. Työntekijällä, yrittäjällä, opiskelijalla, lapsiperheellä ja Suomen kansalaisuuden saaneella maahanmuuttajalla voi olla erilaiset poliittiset tavoitteet. Olennaista onkin tarkastella puolueiden konkreettisia näkemyksiä esimerkiksi työstä, koulutuksesta, asumisesta, taloudesta, kotoutumisesta, perheenyhdistämisestä ja maahanmuutosta.
Suurempi kysymys on kuitenkin se, kuinka aktiivisesti maahanmuuttajat itse osallistuvat politiikkaan. Vuoden 2025 kuntavaaleissa vieraskielisten äänestysaktiivisuus oli vain 22,4 prosenttia, kun suomen- ja saamenkielisten äänestysaktiivisuus oli 54,8 prosenttia. Myös vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi muuta väestöä alhaisemmaksi. Luvut eivät kerro yksin syytä siihen, miksi ihmiset jättävät äänestämättä, mutta ne osoittavat, että osallistumisessa on suuri ero.
Tilanne on erityisen kiinnostava kuntavaaleissa, sillä Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella voi tietyin ehdoin olla äänioikeus kuntavaaleissa ilman Suomen kansalaisuutta. Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan ihmisten jokapäiväiseen elämään, kuten kouluihin, palveluihin, asumiseen, liikuntaan, ympäristöön ja kaupunkien kehittämiseen. Eduskuntavaaleissa äänioikeus puolestaan edellyttää Suomen kansalaisuutta.
Alhainen äänestysaktiivisuus ei kuitenkaan ole vain maahanmuuttajien ongelma. Myös puolueilla on vastuunsa. Jos puolueet haluavat rakentaa yhteistä Suomea, niiden pitäisi tavoittaa eri taustoista tulevat ihmiset myös vaalien välillä, kuunnella heidän näkemyksiään ja tarjota mahdollisuuksia osallistua politiikkaan. Maahanmuuttajien ei pitäisi olla vain vaalikampanjoiden kohderyhmä, vaan aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita.
Toisaalta myös maahanmuuttajien on syytä katsoa peiliin. Jos haluamme vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen, meidän on osallistuttava silloin, kun siihen on mahdollisuus. Pelkkä keskustelu maahanmuuttopolitiikasta ei riitä, jos emme seuraa puolueiden ohjelmia, tunne omia äänioikeuksiamme tai käytä ääntämme vaaleissa. Osallistuminen ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi liittyä puolueeseen. Se voi alkaa yksinkertaisesti siitä, että seuraa yhteiskunnallista keskustelua, tutustuu ehdokkaisiin ja tekee oman päätöksensä.
Erityisen tärkeässä asemassa on Suomessa kasvanut nuori sukupolvi. Monet maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat syntyneet Suomessa tai muuttaneet tänne lapsina. He käyvät suomalaisia kouluja, opiskelevat suomalaisissa oppilaitoksissa ja rakentavat tulevaisuuttaan täällä. Heidän ei pitäisi joutua koko elämänsä ajan todistamaan, kuuluvatko he Suomeen. He ovat jo osa Suomea.
Suomalainen yhteiskunta muuttuu, ja politiikan pitäisi heijastaa tätä muutosta. Maahanmuuttajien osallistuminen ei tarkoita vain äänestämistä, vaan myös osallistumista puolueisiin, järjestöihin, kuntien päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun. Mitä enemmän ihmiset osallistuvat, sitä paremmin erilaiset näkemykset tulevat esiin.
Lopulta kysymys ei ole vain siitä, mikä puolue on maahanmuuttajille sopivin. Jokaisen on itse arvioitava puolueiden tavoitteita ja päätettävä, mitkä asiat ovat hänelle tärkeimpiä. Suomi tarvitsee kuitenkin kaikkien yhteiskunnan jäsenten osallistumista. Maahanmuuttajat rakentavat Suomea jo nyt monin tavoin. Seuraava askel on varmistaa, että heidän äänensä kuuluu myös siellä, missä päätetään Suomen tulevaisuudesta.
